Blogini, kuten yritykseni tarinakin, on vielä alkutaipaleella, joten olen katsonut vapaudekseni antaa blogin aiheiden vielä rönsyillä riippuen siitä, mikä minua milläkin hetkellä puhuttelee. Aihepiirit liittyvät yrittäjyyteen, vanhemmuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä luontoon ja eläimiin.
Mindfulness eli tietoisuustaidot ovat näkemykseni mukaan paras työkalu tai tukimenetelmä minkä tahansa muutosprosessin aikana joko muutoksen itsensä aikaansaamiseen tai sen läpikäymiseen. Mistään oikotiestä ei ole kyse vaan ennemminkin koko elämänfilosofian muutoksesta osana elämäsi muutosta.
Äitienpäivää vietetään 12.5.2019, joten ajatukseni ovat olleet koko viikon äitien hyvinvoinnissa. Joskin alkuperäinen blogipostaukseni idea hämärtyi sen jälkeen, kun perheeseeni tuli vierailulle mahatauti. Toisaalta, nyt tästä taudista toipuessani, voin todeta, että se vain vahvisti haluamaani sanomaa: "Hyvinvoiva äiti ON koko perheen voimavara!"
Vappuna tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun poltin viimeisen savukkeeni.
Usein kuulee sanottavan, että ratsukon yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on perusteiden hyvä hallinta. Yleensä tällä tarkoitetaan sitä, että hevonen on asianmukaisesti koulutettu ja soveltuva siihen käyttötarkoitukseen, jossa se on. Lisäksi ratsastajan tulee pystyä hallitsemaan hevosta kaikissa askellajeissa.
Tämä blogiteksti taustoittaa syitä siihen, miksi kehitin etäpalveluni Terveydenhoitajan sähköpostineuvonta.
"Tämä on niin tärkeä palaveri, että mitään taukoja ei sitten ehditä tänään pitämään." Siinä on lause, joka on poimittu tosielämästä. Istun palaveripöydässä vatsa kurnien, edessäni keksejä ja kahvia. Näillä mennään, jälleen kerran. Iltapäivällä kotiin lähtiessäni oloni on kertakaikkisen hirveä; päätä särkee, vatsaan sattuu, kädet tärisevät ja mieli...
Uusi vuosi on merkinnyt perinteisesti uuden ajan alkua. Joku aloittaa opinnot, joku haastaa itsensä uudessa työtehtävässä. Joku muuttaa uuteen asuntoon, kenties ensimmäiseen omaan kotiinsa. Ja sitten on niitä, jotka tekevät lupauksia uudellevuodelle:
Rakkaan eläinystävän kuolema voi olla ihmiselle suurin suru, jonka hän elämässään kohtaa. Menetys on verrattavissa läheisen ihmisen kuolemaan, joten asian käsittelylle ja surutyölle on annettava sen vaatima aika, jotta voi tulla eheäksi jälleen. Muutama päivä sitten olin itse tilanteessa, jossa jouduin lähettämään oman hevoseni ikuisesti vihreille...
Olen viime aikoina pohtinut paljon rohkeuskäsitystäni esittämällä itselleni kysymyksiä, kuten: Mitä rohkeus on? Kuka on rohkea? Voiko arka olla rohkea? Voiko rohkeaksi muuttua? Onko periksiantamattomuus rohkeutta? OLENKO MINÄ ROHKEA?
Anteeksi, mitä? Ai PUUHASTELLEN yrittäjäksi!? Hmm...eikö puuhastelu tarkoita jotain sellaista tekemisestä, jota tehdään "vähän sinne päin"?! Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kovaa työtä ja määrätietoista asennetta!
